Kirjoittajan ohjeet
Kirjoittajaohjeiden noudattaminen on edellytys käsikirjoitusten arviointiin laittamiselle. Pyydämme kirjoittajia noudattamaan huolellisesti sekä kaikkia kirjoituksia koskevia ohjeita että tekstityyppiä koskevia erityisohjeita.
Kaikkia kirjoituksia koskevat ohjeet
Luettavuus, kieliasu ja ydinviestin kiteyttäminen. Kirjoittajia pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kirjoituksen luettavuuteen ja ilmaisujen selkeyteen. Kieliasun tulee olla huoliteltua, ja turhia sivistyssanoja ja lainasanoja tulee välttää. Kappaleet ja otsikot pyydetään pitämään lyhyinä. Kirjoittajia pyydetään lisäksi miettimään kirjoituksen ydinsanomaa ja tapaa esittää se selkeästi. Viesti kirkastuu, kun mielessä pidetään seuraavan kaltaisia yksinkertaisia kysymyksiä: mikä on sanomani, miten ja missä järjestyksessä sen kerron, miksi kertomani asia on tärkeä tutkijoille, käytännön toimijoille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille?
Käsikirjoituksen muoto
Käsikirjoitusten tulee noudattaa APA:n ohjeita (7. painos) (http://www.apastyle.org/). Käsikirjoituksessa on oltava mukana omina tiedostoinaan 1) kansilehti yhteystietoineen ja kirjoittajatietoineen, 2) käsikirjoituksen kohokohdat, 3) käsikirjoituksen tiivistelmä ja asiasanat, 4) varsinainen käsikirjoitus ilman nimi- ja yhteystietoja, 5) taulukot, kuviot, kuvat ja mahdolliset alaviitteet sekä 6) liitteet.
1) Kansilehti
Kansilehtitiedostosta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:
a) käsikirjoituksen lyhennetty otsikko, jonka maksimimerkkimäärä on 50 merkkiä
b) käsikirjoituksen koko otsikko
c) käsikirjoituksen kirjoittajat ja kirjoittajien yhteystiedot (sähköpostiosoitteet sekä postiosoitteet, joihin kirjoittajakappaleet lähetetään)
d) kirjoittajatiedot, jotka ilmoitetaan seuraavassa muodossa: kirjoittajan nimi, oppiarvo, työ- tai ammattinimike, organisaatio, paikkakunta ja sähköpostiosoite (jos haluat että se julkaistaan kirjoittajatietojen yhteydessä).
Vieno Meikäläinen, KT, lehtori, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto, vieno.meikalainen@jyu.fi
Kaino Mehiläinen, KM, erityisopettaja, Kukkumäen koulu, Jyväskylä
e) väitöstilaisuuksien lektioiden kansilehdellä lisäksi seuraavat asiat: tarkastetun väitöskirjan nimi, vastaväittäjän ja kustoksen nimet sekä tieto siitä, milloin ja missä yliopistossa ja tiedekunnassa väitöskirja on tarkastettu.
2) Kohokohdat
Kuhunkin kirjoitukseen tulee liittää 3–5 kohokohtaa, jotka välittävät lukijoille artikkelin ydinhavainnot tai tärkeimmät päätelmät. Kohokohdat esitetään tietoruutuna julkaistun kirjoituksen alussa. Kirjoituksen kohokohdat tallennetaan erillisenä tiedostona. Kutakin kohokohtaa voi kuvata 1–2 lauseella. Väitöstilaisuuksien lektioihin ei lisätä kohokohtia.
3) Tiivistelmä tai ingressi ja asiasanat
Kaikkiin käsikirjoituksiin liitetään lyhyt tiivistelmä tai ingressi sekä asiasanoja, joita voi olla enintään viisi.
Tutkimusartikkeleihin, Tutkittu juttu -artikkeleihin ja katsauksiin liitettävän tiivistelmän (enintään 200 sanaa) rakenne noudattelee tutkimusraportin rakennetta. Tiivistelmän tulee kuvata selkeästi ja lyhyesti tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset.
Kokeiluja ja käytäntöjä esittelevien kirjoitusten tiivistelmä (enintään 200 sanaa) voi olla vapaamuotoisempi, mutta sen tulee kuvata kokeilun, toimintamallin tai menetelmän perusidea.
Puheenvuoroihin ja haastatteluihin tulee liittää noin kolmen–viiden virkkeen pituinen ingressi. Näiden tarkoitus on herättää lukijan kiinnostus sekä esitellä puheenvuoron tai haastattelun pääasia lyhyesti.
4) Varsinainen käsikirjoitus ilman nimi- ja yhteystietoja
(a) Käsikirjoitusten pituus. Käsikirjoitusten enimmäispituus vaihtelee eri tekstityypeissä.
– Tutkimusartikkelit ja katsaukset: 20 sivua
– Tutkittu juttu -artikkelit, kokeilut ja käytänteet, lektiot, juhlapuheet, puheenvuorot, haastattelut: 10 sivua
– Kirja-arvostelut: 5 sivua
(b) Käsikirjoitusten tekstin muoto. Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1,5 rivivälillä, kirjasintyyppinä käytetään Times New Romania ja pistekokona 12:ta. Sivun vasempaan ja oikeaan reunaan jätetään 2,5 cm:n marginaalit. Tekstit tulee tallentaa jossakin seuraavista tallennusmuodoista: .doc, .docx, tai .rtf. Tekstit tulee lähettää ilman muotoiluja, tavutusta ja pakotettuja rivinvaihtoja.
Käsikirjoitusten tulee noudattaa APA:n ohjeita (7. painos) (http://www.apastyle.org/).
Teksteissä käytetään vain seuraavia otsikkotasoja (toisin kuin APA:ssa):
– pääotsikko (käsikirjoituksen otsikko)
– väliotsikko 1 (esim. 3 Menetelmät)
– väliotsikko 2 (esim. 3.1 Aineisto, 3.2 Analyysi)
– Rivinalkuotsikko (joka tulee merkitä käsikirjoitukseen otsikkotasona,
esimerkiksi 3.2.1 Sanaketjutesti. Tällä testillä mitattiin…)
Katso myös erilaisten tekstityyppien rakennetta ja sisältöä koskevat tarkemmat ohjeet.
(c) Kirjallisuusviitteet.
Lähdeluettelo kirjoitetaan muuten APA:n (7. painos) ohjeiden mukaan, paitsi
In -> Teoksessa, kun lähde on suomenkielinen
-> toim., kun lähde on suomenkielinen
-> painos ilmaistaan sanalla painos, ei sanalla edition
-> pp. à s.; p. à s., kun lähde on suomenkielinen
lehden taitto-ohjelma poistaa kursiivin
Kun tekstissä viitataan yhteen kirjoittajaan, merkitse: (Mäkinen, 2019). Kun viitataan kahteen kirjoittajaan, molempien nimet ilmoitetaan läpi tekstin (Lerkkanen & Torppa, 2019). Kun kirjoittajia on kolme tai enemmän, tulee tekstiin aina vain ensimmäinen kirjoittaja ja vuosiluku seuraavasti: (Eklund ym., 2020).
Esimerkkejä lähdeviitteistä lähdeluettelossa:
E-julkaisu: Aro, T. (2002). KUMMI 1. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki Instituutti. https://koju.nmi.fi/tuote/kummi-1-luetun-ymmartamisen-teoriaa-ja-harjoituksia/
Artikkeli: Eklund, K., Psyridou, M., Niemi, P., Sulkunen, S., Poikkeus, A-M., Ahonen, T., & Torppa, M. (2020). Varhaiset kielelliset taidot ja suvussa kulkeva lukivaikeus lukutaidon ennustamisessa: seurantatutkimus 2-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 30(2), 60–74.
Artikkeli DOI:lla: Torppa, M., Vasalampi, K., Eklund, K., Sulkunen, S., & Niemi, P. (2020). Reading comprehension difficulty is often distinct from difficulty in reading fluency and accompanied with problems in motivation and school well-being. Educational Psychology, 40(1), 62–81. https://doi.org/10.1080/01443410.2019.1670334
Monografia: Mäkinen, L. (2019). Kissatarina. Lapsen kerrontataitojen arviointimenetelmä. Niilo Mäki Instituutti.
Kirjan luku: Lerkkanen, M-K., & Torppa, M. (2019). Luetun ymmärtämisen vaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Toim.), Oppimisen vaikeudet (s. 290–302). Niilo Mäki Instituutti.
Viittaus www-sivuun: Walker, A. (14.11.2019). Germany avoids recession but growth remains weak. BBC News. https://www.bbc.com/news/business-50419127
Viittaus www-sivuun, jos julkaisu- tai päivityspäivämäärää ei löydy: Walker, A. (ei päiväystä). Germany avoids recession but growth remains weak. BBC News. https://www.bbc.com/news/business-50419127
5) Taulukot, kuviot, kuvat ja alaviitteet
Jokainen kuvio numeroidaan ja nimetään, samoin taulukot. Kirjasintyyppi muutetaan taittovaiheessa vastaamaan lehden merkkityylejä. Kirjoittaja merkitsee toivomansa paikan kirjoitukseen (esim. ”Taulukko 1 tähän”). Taulukoiden ja kuvioiden nimikointi APA7-ohjeistuksen mukaan (taitossa tehdään kursivoinnit ja lihavoinnit): Taulukko 1 (tai sen numero) tai Kuvio 3 (tai sen numero) – ei lihavointia, sillä taitto-ohjelma poistaa lihavoinnin
– riviväli
Taulukon tai kuvion selitetekstit nominatiivit isolla kirjoittaen (ei kursiivia, sillä taitto-ohjelma poistaa kursiivin).
Kuviot ja taulukot tallennetaan kukin omaksi tiedostokseen. Kuvioiden ja taulukoiden tulee olla alkuperäisessä ja muokattavassa muodossa (ei kuvatiedostoina). Taulukoissa ja kuvioissa suositeltava tiedostomuoto on Excel. Kuvioita ei tule kopioida alkuperäisohjelmasta tekstitiedostoon. Tehostevärejä voi käyttää, mutta värit muokataan taiton yhteydessä lehden värimaailman mukaiseksi. Huomaa myös, että julkaisun sivukoko on B5, mikä rajoittaa taulukoiden kokoa.
Kirjoittajat voivat myös liittää tekstiinsä valokuvamateriaalia (kirjoittajat vastaavat tekijänoikeuksista). Kuvien tallennusmuotona käytetään jpg-, png- tai tiff-muotoa, tarkkuus vähintään 300 dpi. Kuvat numeroidaan ja niihin liitetään kuvateksti. Sopiva paikka merkitään tekstiin (esim. ”Kuva 2 tähän”).
Valokuvaajien tiedot ilmoitetaan käsikirjoituksen kansilehdessa ja julkaisussa kuvan yhteydessä.
Alaviitteiden käyttöä tulee välttää. Jos alaviitteiden käyttäminen on sisällön kannalta välttämätöntä, alaviitteet tulee pitää mahdollisimman lyhyinä. Numeroidut alaviitteet tulee lähettää erillisenä yhtenä tiedostona ja kirjoittaja myös merkitsee alaviitteiden paikat kirjoitukseen (esim. ”Alaviite 1 tähän”).
6) Liitteet ja verkkoliitteeksi tuleva lisämateriaali
Kirjoittajat voivat halutessaan liittää käsikirjoitukseen sekä liitteitä että verkkoliitteeksi tulevaa lisämateriaalia. Myös toimituskunta voi ehdottaa käsikirjoituksen joidenkin osien siirtämistä osaksi lisämateriaalia. Lisämateriaaliksi soveltuvat mm. opetus- ja kuntoutusmateriaalit, lisätaulukot tai -kuviot, valokuvat ja videoleikkeet (kirjoittajat vastaavat valokuvissa ja videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden kuvien julkaisuluvista internetissä). Lisämateriaaliin voi sisällyttää myös yksityiskohtaisempia mittari- tai otoskuvauksia sekä tarkempia kuvauksia tilastoanalyyseista ja niiden eri vaiheista. Verkkoliitteeksi tulevat tiedostot tulee huolellisesti nimetä ja numeroida, ja niihin tulee viitata tekstissä. Lisämateriaalia ei lasketa mukaan käsikirjoituksen sivurajoitukseen.
Käsikirjoituksen liitteet tulee lähettää erillisenä tiedostona. Kirjoittaja myös merkitsee liitteiden paikat käsikirjoitukseen (esim. liite 1 tähän tai ks. verkkoliite 1 www.xxxxx).
ERI ARTIKKELITYYPPIEN TARKEMMAT OHJEET (RAKENNE JA SISÄLTÖ)
Tutkimusartikkelit
Tieteellisen tutkimusartikkelin tulee sisältää seuraavat osiot.
Johdanto. Kuvataan tutkimuksen teoriatausta, tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset.
Menetelmä. Kuvataan aineisto ja menetelmät. Tutkimuksen aineisto ja toteutus on syytä esitellä lyhyesti ja selkeästi siten, että lukijalle annetaan riittävä tieto tutkimuksen toteutuksesta.
Tulokset. Tuloksissa vastataan tutkimuskysymyksiin.
Pohdinta. Pohditaan tulosten merkitystä, suhteutetaan niitä teoriaan ja aikaisempaan tutkimukseen sekä esitellään tulosten pohjalta tehtäviä päätelmiä ja johtopäätöksiä. Vältetään kuitenkin tulosten toistoa.
Lisämateriaali (vapaaehtoinen). Käsikirjoituksen menetelmä- ja tulososiot tulee pitää mahdollisimman lyhyinä ja selkeinä. Perusteellisemmat kuvaukset tuloksista esitetään verkkoliitteeksi tulevana lisämateriaalina.
Tutkittu juttu artikkelit
Tämän artikkelimuodon tavoitteena on tuoda ajantasainen suomalainen oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvä huippututkimus yleistajuisesti palvelemaan ja kehittämään suomalaista yhteiskuntaa ja sen palvelujärjestelmiä. Nämä artikkelit
– esittelevät suomalaisten tutkijoiden alkuperäisartikkeleita
– tuovat esille uusien tutkimushavaintojen merkitystä ja tulosten soveltamismahdollisuuksia käytännön työn ja suomalaisten toimintatapojen kannalta.
Tutkittu juttu -artikkelin tulee noudatella tieteellisen tutkimusartikkelin rakennetta siten, että se sisältää seuraavat elementit:
a) viittaus alkuperäisartikkeliin (tiivistelmässä)
b) lyhyt teoriatausta ja lyhyt johdattelu aiheeseen sekä sen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen
c) tutkimuksen tavoitteet
d) menetelmien lyhyt kuvaus
e) päätulosten lyhyt kuvaus ja havainnollistaminen
f) tieteellisten johtopäätösten sekä käytännön päätelmien tekeminen, tulosten yhteiskunnallisen merkityksen ja sovellusmahdollisuuksien pohdinta.
Katsausartikkelit
Katsausartikkelissa tarkastellaan ilmiötä tai teoriaa kuvaamalla aiempaa tutkimusta ja esitetään sen pohjalta johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia. Kirjoittaja voi esittää mielipiteitä teorioiden paremmuudesta, selvitellä syy-seuraussuhteita tai hahmotella uusia tutkimussuuntia. Olennaista on, että artikkelissa keskitytään teoreettiseen pohdintaan ja tuodaan teoriaan jotain uutta oman näkemyksen ja tutkimuksen pohjalta.
Kokeiluja ja käytänteitä esittelevät kirjoitukset
Kokeiluja ja käytänteitä -artikkelimuodon tavoitteena on jakaa hyviksi koettuja ja tutkimustietoon perustuvia toimintamalleja käytännön ammattilaisten kesken sekä siten kehittää edelleen opetuksen ja kuntoutuksen käytänteitä.
Käsikirjoituksissa kuvataan kokeilun, toimintamallin tai menetelmän teoreettiset perusteet. Lisäksi on tärkeää kertoa, mihin tarkoitukseen esiteltävä toimintamalli tai menetelmä on kehitetty, mitkä sen tavoitteet ovat sekä mitä se sisältää. Näkökulman tulisi olla käytännöllinen: mitä tehtiin ja miksi. Olennaista on myös kokemusten, tulosten ja johtopäätösten esittely.
Kokeiluja ja käytänteitä -artikkeleiden rakenne voi vaihdella jonkin verran sisällön luonteen ja painopisteen mukaan. Kirjoitus voi siten esimerkiksi noudattaa soveltuvin osin tutkimusartikkelin tai Tutkittu juttu -artikkelin rakennetta, tai se voi olla enemmänkin hyväksi koetun käytännön toimintamallin kuvaus. Sen tulisi sisältää kuvaus ainakin menetelmän tai toimintamallin
– perusteista
– tarkoituksesta ja tavoitteista
– käytännön toteutuksesta sekä
– tuloksista ja menetelmän käyttämisestä saaduista kokemuksista.
Otsikoiden tulee olla lyhyitä ja kuvata sisältöä mahdollisimman selkeästi. Erityisesti tämän tyyppisissä artikkeleissa kannattaa hyödyntää mahdollisuus liittää kirjoituksiin NMI:n verkkosivuilla julkaistavaa lisämateriaalia: esimerkiksi tarkempia käytännön toimintatapojen kuvauksia, itse tuotettua kuntoutus- tai oppimateriaalia, valokuvia ja videoleikkeitä.
Väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorot, lektiot
Väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorot (lectio praecursoria) ovat yleistajuisia suomenkielisiä esityksiä, jotka valottavat väitöstutkimuksen antia ja liittävät tutkimuksen laajempiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin. Miten tutkimus lisää ymmärrystämme kasvusta ja kehityksestä tai oppimisesta ja oppimisvaikeuksista? Millaisia johtopäätöksiä tai suosituksia tutkimuksen perusteella voidaan tehdä? Miten tutkimuksen perusteella voidaan vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin?
Puheenvuorot
Puheenvuorot ovat lyhyitä, kriittisiä kannanottoja uusiin ajankohtaisiin aiheisiin tai aikaisempiin puheenvuoroihin. Ne ovat asiantuntijan kannanottoja, jotka tulevat tyyliltään lähelle esseitä, sanomalehtien vieraskynä- ja alakertapalstoja tai vastaavia. Puheenvuorot ovat tärkeä osa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja vaikuttamista.
